Mikä on Hedera?

Hedera Hashgraph (HBAR) on hajautettu julkinen verkko ja kryptovaluutta, joka hyödyntää innovatiivista Hashgraph-teknologiaa perinteisen lohkoketjun sijaan.

Hedera Hashgraph (HBAR) on hajautettu julkinen verkko ja kryptovaluutta, joka hyödyntää innovatiivista Hashgraph-teknologiaa perinteisen lohkoketjun sijaan. Hedera on suunniteltu tarjoamaan nopeamman, turvallisemman ja tehokkaamman alustan hajautetuille sovelluksille (dAppseille) ja älysopimuksille. Sen avulla voidaan suorittaa transaktioita korkealla nopeudella ja erittäin alhaisilla kuluilla verrattuna esimerkiksi Bitcoiniin tai Ethereumiin. Hederan verkkoa ylläpitää ainutlaatuinen hallintomalli: sitä hallinnoi johtavien kansainvälisten yritysten muodostama hallintoneuvosto, mikä erottaa sen monista muista kryptoprojekteista. HBAR-token on Hederan oma kryptovaluutta, joka toimii verkon polttoaineena (maksuvälineenä transaktioille) ja verkon suojaajana. HBAR on vakiinnuttanut paikkansa markkinoiden suurimpien kryptovaluuttojen joukossa, ja Hedera Hashgraphia pidetään yhtenä lupaavimmista uuden sukupolven hajautetuista teknologioista.

Tässä oppaassa tutustumme Hederan historiaan ja taustoihin, sen teknologiaan ja toimintaperiaatteisiin, tärkeimpiin käyttötapauksiin, Hederan tulevaisuuden suunnitelmiin sekä analysoimme HBAR-tokenin tuottopotentiaalia sijoittajan näkökulmasta.

Hedera Hashgraphin historia ja taustat

Hederan tarina alkoi vuonna 2018 Dallasissa, Texasissa. Kaksi teknologia-asiantuntijaa, Dr. Leemon Baird ja Mance Harmon, perustivat Hedera Hashgraphin tavoitteenaan ratkaista lohkoketjuteknologian pahimmat pullonkaulat. Leemon Baird kehitti Hashgraph-algoritmin (idean pohjana oli suunnattu asyklinen graafi, DAG), joka tarjoaa vaihtoehtoisen tavan saavuttaa hajautettu konsensus ilman perinteistä lohkoketjua. Mance Harmon puolestaan toi projektiin johtamiskokemusta ja visiota kaupallisesta toteutuksesta. Heidän tavoitteenaan oli luoda alusta, joka olisi yhtä luotettava ja turvallinen kuin suuret lohkoketjut mutta merkittävästi nopeampi, skaalautuvampi ja edullisempi käyttää.

Vuonna 2018 Hedera keräsi rahoitusta ja aloitti verkon kehityksen Swirlds-nimisen yhtiön siipien suojissa (Swirlds omisti aluksi Hashgraph-algoritmin patentin). Hederan julkinen mainnet-verkko käynnistyi syksyllä 2019, jolloin kehittäjät ja yritykset alkoivat päästä kokeilemaan alustan ominaisuuksia. Alusta asti Hedera otti käyttöön ainutlaatuisen hallintomallin: projektille perustettiin Hedera Hallintoneuvosto, johon kutsuttiin mukaan maailmanluokan organisaatioita eri toimialoilta ohjaamaan verkon kehitystä ja ylläpitoa.

Hedera on kokenut merkittäviä virstanpylväitä historiansa aikana. Vuonna 2020 esimerkiksi Googlen pilvipalveluyksikkö (Google Cloud) liittyi hallintoneuvostoon, mikä toi projektille huomattavaa uskottavuutta. Tämän jälkeen neuvostoon on liittynyt lukuisia muita tunnettuja toimijoita. Vuonna 2022 Hedera otti ison askeleen avoimuuden suuntaan, kun hallintoneuvosto päätti avata Hashgraph-algoritmin lähdekoodin ja siirtää sen Apache 2.0 -lisenssillä avoimen lähdekoodin projektiksi. Samalla Hedera osti patenttioikeudet Swirldsiltä, jolloin teknologia ei enää ollut yhden yrityksen hallussa. Vuonna 2024 Hedera liittyi Linux Foundation -organisaatioon tuodakseen Hashgraphin kehityksen laajemman avoimen lähdekoodin yhteisön piiriin (Hedera tunnetaan Linux Foundationin alla nimellä Hiero-projekti). Nämä askeleet osoittavat Hederan pyrkivän tasapainottamaan innovaation suojauksen ja avoimen kehittäjäyhteisön kasvattamisen.

Taustavaikuttajat ja hallintomalli

Yksi Hederan erottuvista piirteistä on sen hallintomalli ja taustavaikuttajat. Perustajien (Leemon Baird ja Mance Harmon) lisäksi projektin menestyksen kannalta keskeisessä roolissa on Hedera Hallintoneuvosto. Hallintoneuvostoon kuuluu maksimissaan 39 jäsentä, jotka ovat maailman johtavia yrityksiä, yliopistoja ja organisaatioita eri aloilta. Jokaisella neuvoston jäsenellä on yhtäläinen ääni verkon tärkeissä päätöksissä, kuten ohjelmistopäivityksissä, verkon hinnoittelussa ja rahastonhallinnassa. Jäsenyydet ovat määräaikaisia, eikä neuvoston jäsenet saa palkkiota osallistumisestaan, niiden motiivina on alustan kehitys ja oman toimialan innovointi.

Keskeisiä Hallintoneuvoston jäseniä ovat mm. teknologiayritykset Google, IBM ja Dell, ilmailu- ja teollisuusyhtiö Boeing, telekommunikaatiojätit Deutsche Telekom ja Tata Communications, finanssisektorin toimijat kuten Standard Bank (Etelä-Afrikka) ja Shinhan Bank (Etelä-Korea), julkisen sektorin edustajia kuten University College London (UCL) ja London School of Economics (LSE), sekä muita tunnettuja nimiä kuten LG Electronics, Ubisoft, DLA Piper, ServiceNow, Électricité de France (EDF) ja DBS Bank. Tämä monipuolinen joukko organisaatioita tuo Hederalle laajaa osaamista, uskottavuutta ja vakautta. Ne myös ajavat verkon hajautusta siten, ettei valta keskity yhdelle toimijalle, vaan päätöksenteko tapahtuu globaalisti hajautetusti.

Hallintomallin etuna on yritystason luottamus: suuryritykset sitoutuvat Hederan kehittämiseen, mikä lisää verkon uskottavuutta esimerkiksi perinteisen liike-elämän silmissä. Toisaalta malli on saanut myös kritiikkiä kryptoyhteisössä, jotkut katsovat, että rajoitettu 39 jäsenen neuvosto tarkoittaa, ettei verkko ole yhtä "permissionless" (avoin kaikille) kuin täysin julkiset lohkoketjut, joissa tuhannet anonyymit validaattorit osallistuvat konsensukseen. Hedera pyrkii kuitenkin laajentamaan hallintoa ajan myötä: tavoitteena on lisätä neuvoston jäsenten määrää ja sallia lopulta myös laajemman yhteisön solmujen osallistuminen verkon ylläpitoon. Hallintoneuvoston malli on tarkoin harkittu kompromissi hajautuksen ja hallitun kehityksen välillä, se takaa nopeat päätökset ja verkon suorituskyvyn, mutta ottaa silti askeleita kohti yhä avoimempaa osallistumista.

Teknologia: Miten Hedera Hashgraph toimii?

Hedera Hashgraphin ydin on sen Hashgraph-konsensusalgoritmi, joka eroaa olennaisesti lohkoketjuista. Perinteisissä lohkoketjuissa transaktiot ryhmitellään lohkoihin, jotka lisätään ketjun jatkoksi, ja verkon konsensus saavutetaan esimerkiksi louhinnan (Proof of Work) tai panosten (Proof of Stake) kautta. Hedera sen sijaan käyttää "gossip about gossip" -protokollaa ja virtuaaliäänestystä konsensuksen saavuttamiseen. Käytännössä jokainen verkon solmu "juoruaa" tietoa tapahtumista toisilleen hyvin nopeasti: kun uusi tapahtuma (transaktio) tapahtuu, solmut kertovat siitä satunnaisesti valituille muille solmuille, jotka edelleen kertovat eteenpäin, kunnes koko verkko on tietoinen. Samalla jokainen viesti sisältää tiivisteen (hashin) aiemmista viesteistä, jolloin verkko rakentaa tapahtumista suunnatun asyklisen graafin (DAG), ei ketjua.

Tämän gossip-protokollan ja virtuaalisen äänestyksen avulla Hedera saavuttaa konsensuksen erittäin tehokkaasti. Virtuaaliäänestys tarkoittaa, että solmut pystyvät laskennallisesti päättelemään, mikä transaktiojärjestys enemmistön mielestä on oikea, ilman että solmujen tarvitsee suoraan äänestää verkossa. Hashgraph-algoritmi on todistetusti asynkronisesti Bysantti-vikasietoinen (aBFT), mikä tarkoittaa korkeinta mahdollista tietoturvan tasoa hajautetussa järjestelmässä, jopa jos osa solmuista toimii vilpillisesti tai kaatuu, verkko voi silti päästä yksimielisyyteen oikeasta tapahtumien järjestyksestä.

Keskeiset hyödyt ja ominaisuudet:

Hedera Hashgraphin teknologian ansiosta verkko pystyy tarjoamaan useita merkittäviä parannuksia verrattuna ensimmäisen ja toisen sukupolven lohkoketjuihin:

  • Nopea ja skaalautuva: Hederan verkko voi käsitellä yli 10 000 transaktiota sekunnissa (TPS) pelkästään HBAR-kryptovaluutalla, ja teknologia skaalautuu tarvittaessa vielä tätä korkeammallekin. Yksittäinen transaktio saavuttaa lopullisen vahvistuksen yleensä 3–5 sekunnissa. Nämä lukemat ovat moneen kertaan nopeampia kuin Bitcoinin (~7 TPS, ~10 min vahvistus) tai Ethereumin (15–30 TPS, ~15 s vahvistus normaalioloissa) kaltaisilla alustoilla.
  • Energiatehokas: Koska Hashgraph ei perustu raskaaseen louhintaan, verkon energiankulutus on erittäin alhainen per transaktio. Tutkimusten mukaan yksi Hedera-transaktio kuluttaa vain murto-osan sähkön siitä määrästä, mitä esimerkiksi Bitcoin tai Ethereum kuluttaisi. Tämä tekee Hederasta yhden ympäristöystävällisimmistä hajautetuista verkkoalustoista.
  • Alhaiset ja ennustettavat kustannukset: Transaktiomaksut Hederassa ovat hyvin pienet, tyypillinen maksu on murto-osa yhdestä dollarisentistä. Lisäksi maksut pysyvät vakaina kuormituksesta riippumatta, toisin kuin monilla lohkoketjuilla, joilla ruuhka nostaa fees-kustannuksia. Tämä mahdollistaa mikromaksut ja muut uudet liiketoimintamallit (esimerkiksi IoT-laitteiden väliset automaattiset maksut), joita kalliimmat alustat eivät tue.
  • Turvallisuus: Hederan konsensusalgoritmi tarjoaa pankkitason turvallisuuden. Asynkroninen BFT-konsensus takaa, että jokainen tapahtuma on lopullinen ja muuttumaton, kun se on vahvistettu, verkossa ei synny ketjun haarautumisia (forkkeja), joten sovellusten logiikka pysyy johdonmukaisena. Lisäksi verkon ylläpitäjät (neuvoston jäsenet) ovat tunnettuja tahoja, mikä vähentää riskiä esimerkiksi 51 % hyökkäyksille.
  • Reiluus ja läpinäkyvyys: Hashgraph-konsensus takaa, että tapahtumat leimataan (timestamp) verkossa siinä järjestyksessä kuin ne ovat aidosti levinneet verkkoon. Mikään yksittäinen kaivosmies tai validaattori ei voi manipuloida järjestystä edukseen. Tämä reilu tapa käsitellä transaktioita sopii hyvin esimerkiksi finanssisovelluksiin, joissa ei haluta etuoikeutettua kohtelua kenellekään. Kaikki tapahtumat ovat myös julkisesti tarkastettavissa Hedera-verkosta, mikä tuo läpinäkyvyyttä.
  • Monipuoliset ominaisuudet: Hederan alusta tukee erilaisia palveluita saman katon alla. Siltä löytyy Hedera Consensus Service (HCS) hajautettuun ja varmennettuun leimaamiseen (esim. tiedon aikaleimaukseen), Hedera Token Service (HTS) erilaisten tokeneiden (sekä fungible tokenien että NFT:iden) luomiseen ja hallintaan, sekä älysopimuspalvelu (Hedera Smart Contracts), joka mahdollistaa sovellusten ohjelmoitavuuden (yhteensopiva Ethereum-virtuaalikoneen kanssa). Nämä ominaisuudet laajentavat Hederan käyttömahdollisuuksia laajasti eri sektoreille.

Yhteenvetona Hederan teknologia yhdistää korkean suorituskyvyn, tietoturvan ja kustannustehokkuuden, mikä tekee siitä houkuttelevan vaihtoehdon sekä yrityksille että kehittäjille, jotka kaipaavat parempaa suorituskykyä kuin mihin perinteiset lohkoketjut yltävät.

Käyttötapaukset: Mihin Hederaa käytetään?

Hedera Hashgraphin ominaisuuksia hyödynnetään jo monilla eri toimialoilla ja käyttötapauksissa. Alla joitakin keskeisiä alueita, joissa Hedera on osoittanut arvonsa:

  • Toimitusketjut ja IoT: Hedera sopii erinomaisesti toimitusketjujen hallintaan ja tavaroiden jäljittämiseen, missä tarvitaan valtavia määriä tapahtumia nopeasti ja luotettavasti. Esimerkkinä Avery Dennisonin kehittämä atma.io-alusta käyttää Hederaa tallentamaan ja seuraamaan yli 30 miljardin tuotteen elinkaarta globaalisti. Jokainen tuote-erä tai esine saa pysyvän digitaalisen identiteetin, ja Hedera-verkkoon kirjataan luotettavasti kaikki sen vaiheisiin liittyvät tapahtumat. Näin valmistajat ja vähittäiskaupat voivat varmistaa tuotteiden aitouden, seurata toimitusketjun vastuullisuutta sekä mitata hiilijalanjälkeä reaaliajassa. Vastaavasti IoT-laitteiden maailmassa Hederan nopeus ja matalat kustannukset mahdollistavat sensorien ja laitteiden välisen viestinnän ja maksujen automatisoinnin (esim. älylaitteet, jotka tekevät mikrotransaktioita toistensa kanssa).
  • Maksut ja finanssipalvelut: Rahoitussektori on yksi Hederan tärkeimmistä kohteista. Pankit ja fintech-yritykset hyödyntävät Hederaa nopeiden maksujen ja selvitysten toteuttamiseen. Esimerkiksi eteläkorealainen Shinhan Bank on testannut stablecoin-pohjaisia kansainvälisiä siirtoja Hederan verkossa yhdessä Thaimaan Siam Commercial Bankin kanssa. Kokeiluissa on pystytty lähettämään digitaalisia valuuttoja maiden välillä sekunneissa, murto-osan perinteisten pankkikanavien kuluista, tämä lupaa suuria tehostuksia esimerkiksi remittanssimaksuihin ja valuutanvaihtoon. Myös keskuspankkien digitaaliset valuutat (CBDC) ovat potentiaalinen käyttökohde: Hederan korkea suorituskyky ja hallintomalli voisivat soveltua sellaisten kansallisten digitaalirahojen infrastruktuuriksi, joissa tarvitaan sekä julkisen sektorin luottamusta että modernin DLT:n ominaisuuksia.
  • Pelaaminen ja digitaalinen omaisuus (NFT): Peliteollisuus ja digitaalinen viihde etsivät jatkuvasti skaalautuvia alustoja esimerkiksi pelin sisäisten hyödykkeiden hallintaan. Ubisoft, yksi maailman suurimmista peliyhtiöistä ja myös Hederan hallintoneuvoston jäsen, on aloittanut yhteistyön HBAR-säätiön kanssa tutkiakseen Hederan hyödyntämistä peliekosysteemissä. Hedera mahdollistaa nopeat mikromaksut peleissä sekä NFT-pohjaisten keräilyesineiden lyömisen ja siirrot lähes reaaliajassa. Alhainen kynnys transaktiokuluissa on kriittistä, kun pelissä tehdään usein pieniä ostotapahtumia. Hederan NFT- ja token-palveluita onkin käytetty mm. digitaalisten taideteosten ja keräilykorttien markkinapaikoilla, joissa luotettavat ja edulliset kaupat ovat tärkeitä.
  • Tokenisointi ja omaisuudenhallinta: Perinteiset omaisuusluokat, kuten kiinteistöt, arvopaperit tai vaikkapa taide, voidaan tokenisoida Hederan avulla tehokkaasti. Esimerkiksi kansainvälinen asianajotoimisto DLA Piper on kehittänyt Toko-nimisen tokenisointialustan Hederaa hyödyntäen. Sen kautta yritykset ovat voineet laskea liikkeelle digitaalisia tokeneita, jotka edustavat osuutta reaalimaailman omaisuudesta (kuten kiinteistörahastoja tai arvotaidetta). Hederan vakaat älysopimukset ja hallinnoidut transaktiomaksut sopivat hyvin tällaiseen säänneltyyn ympäristöön, jossa tarvitaan luotettavuutta ja ennustettavuutta. Muita esimerkkejä tokenisoinnista Hederassa ovat esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen kompensaatio-ohjelmat: Hederaa on käytetty luomaan ja seuraamaan hiilikrediittejä (esim. PowerTransition- ja Evercity-projektit), jolloin yritykset voivat kaupata päästöhyvityksiä läpinäkyvästi.
  • Muut yrityssovellukset: Hederan Consensus Service on otettu käyttöön useissa sovelluksissa, joissa tarvitaan varmennettua lokitietoa tai tapahtumien kirjausta. Esimerkiksi logistiikassa ja terveydenhuollossa on rakennettu ratkaisuja, joissa Hederan verkko tarjoaa luotettavan aikaleiman ja muokkaamattoman lokin vaikkapa lääkkeiden toimitusketjulle tai potilastietojen käsittelylle (varmistaen tietojen eheyden ilman että arkaluontoiset tiedot paljastuvat). Myös julkishallinnon pilottihankkeissa on hyödynnetty Hederaa, mm. verifioimaan dokumenttien aitoutta ja lisäämään hallinnon datan läpinäkyvyyttä kansalaisille.

Näiden esimerkkien kautta on selvää, että Hedera pyrkii palvelemaan niin suuryrityksiä kuin uusia innovatiivisia startup-ideoita. Sen yhdistelmä nopeutta, luotettavuutta ja hallittua hajautusta on houkutellut mukaan laajan joukon erilaisia projekteja. Vaikka Hedera kilpailee monien muiden älysopimusalustojen kanssa, sen vahva yritysekosysteemi ja reaalimaailman käyttöönotot antavat sille hyvän aseman monilla sektoreilla.

Tulevaisuuden suunnitelmat ja kehitys

Hederan roadmap (kehityssuunnitelma) on kunnianhimoinen, ja se kattaa sekä teknisiä parannuksia että ekosysteemin laajentamista. Yksi keskeinen tavoite on edelleen hajauttamisen syventäminen. Tällä hetkellä verkon konsensusnodet ovat käytännössä hallintoneuvoston jäsenten operoimia, mutta Hederan pitkän aikavälin visiossa on siintänyt ajatus avata verkkoa enemmän yhteisölle. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tulevaisuudessa myös muut luotettavat toimijat tai jopa yksityishenkilöt voisivat ajaa verkon solmuja (permissionless nodes), tietenkin asteittain ja verkon turvallisuudesta tinkimättä. Jo nyt Hedera on ottanut askelia tähän suuntaan, esimerkiksi verkon osoitekirja (node address book) hallitaan dynaamisemmin, ja solmujen hallintatyökaluja kehitetään, jotta verkon ylläpito olisi sujuvampaa yhä laajemmalle osallistujajoukolle.

Teknisellä puolella Hedera jatkaa suorituskyvyn optimointia. Vaikka 10 000+ transaktiota sekunnissa on jo erittäin korkea lukema, tulevaisuudessa verkkoa voidaan skaalata vielä pidemmälle esimerkiksi shardaus-tekniikan avulla (eli jakamalla verkko useisiin rinnakkaisiin osaverkkoihin, jotka kaikki hyödyntävät Hashgraph-konsensusta). Hashgraph-algoritmin yksi lupauksista onkin, että se voi periaatteessa skaalautua lähes rajattomasti, jos verkkoa laajennetaan horisontaalisesti.

Hedera on myös panostamassa voimakkaasti älysopimustensa kyvykkyyksiin. Vuonna 2022 julkaistu Hedera Smart Contracts 2.0 toi mukanaan parannetun yhteensopivuuden Ethereumin kanssa ja huomattavasti nopeammat älysopimusten suoritusajat Hederan virtuaalikoneessa. Jatkossa voimme odottaa entistä enemmän kehitystä, joka helpottaa kehittäjien työtä: esimerkiksi parempia kehitystyökaluja, valmiita palvelukomponentteja (kuten Hedera Guardian ympäristödataan liittyville tokeneille), sekä mahdollisesti tukea uusille ohjelmointikielille älysopimuksissa.

Ekosysteemin kasvattaminen on toinen tärkeä tulevaisuuden suunnitelma. HBAR-säätiö (HBAR Foundation) sekä Hashgraph Association ovat perustettuja tahoja, jotka rahoittavat ja tukevat uusia hankkeita Hederan verkossa. Näiden avulla Hedera pyrkii houkuttelemaan lisää sovelluskehittäjiä ja yrityksiä rakentamaan alustalleen. Tällä hetkellä Hedera on jo vakiinnuttanut jalansijaa esimerkiksi supply chain -ratkaisuissa ja fintechissä, mutta tulevina vuosina nähdään todennäköisesti laajentumista myös muille alueille, kuten hajautettuun finanssiin (DeFi), data-analytiikkaan ja ehkä kuluttajille suunnattuihin Web3-sovelluksiin (esimerkiksi sosiaalinen media tai pelaaminen hajautetusti).

Yhteistyöt suurten toimijoiden kanssa jatkuvat myös: Hedera on ilmoittanut tavoitteekseen saada kaikki 39 hallintoneuvoston paikkaa täytettyä, mikä tarkoittaa lisää strategisia kumppaneita verkon tueksi. Jokainen uusi jäsen tuo mukanaan potentiaalisesti uuden verkoston käyttäjiä ja uusia käyttötapauksia. Esimerkiksi jos mukaan liittyisi jokin globaali maksujätti tai uusi alueellinen jättiyritys, se voisi avata ovia Hederan teknologian käytölle heidän toimialallaan.

Regulaation ja lainsäädännön kehitys on myös tärkeässä roolissa tulevaisuudessa. Koska Hedera on suunnattu paljolti yrityksille ja instituutioille, se on alusta asti pyrkinyt toimimaan sääntely-ystävällisesti: selkeä hallintomalli, läpinäkyvät säännöt ja yritysten läsnäolo verkossa ovat seikkoja, joilla Hedera haluaa erottautua positiivisesti lainsäätäjien silmissä. Jos hallitukset ja viranomaiset ympäri maailmaa ottavat myönteisemmän kannan hajautettuihin verkkoihin, Hedera on hyvässä asemassa tarjota heille ratkaisuja (esim. julkisen sektorin palveluiden digitalisointi luotettavasti). Toisaalta mahdolliset kielteiset sääntelyliikkeet kryptovaluuttoja kohtaan voivat hidastaa myös Hederan etenemistä, vaikka sen yritysfokus antaakin tiettyä suojaa verrattuna täysin anonyymeihin projekteihin.

Kaiken kaikkiaan Hederan tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta: teknologia on osoittanut toimivuutensa, käyttäjä- ja kumppaniekosysteemi on kasvussa, ja projektin johto on sitoutunut jatkuvaan kehitykseen. Haasteitakin silti riittää, kuten kilpailu muiden älykkäiden sopimusalustojen kanssa ja massojen mukaan saaminen, mutta jos Hedera pystyy pitämään kiinni vahvuuksistaan, sillä on hyvät mahdollisuudet nousta merkittävään rooliin Web3-maailman infrastruktuurina.

HBAR-token ja tuottopotentiaali

Hederan natiivi kryptovaluutta HBAR on keskeinen osa verkon ekosysteemiä ja myös potentiaalinen sijoituskohde. HBAR toimii verkon polttoaineena: kaikki transaktiot, älysopimusten suorittaminen ja datan tallennus Hederassa vaativat pienen määrän HBARia. Lisäksi HBARilla on tärkeä rooli verkon turvaamisessa, verkon solmut (nykyisin pääosin neuvoston jäsenet) panostavat HBAReja varmistaakseen verkon konsensuksen luotettavuuden. Myös tavallisille käyttäjille on tarjolla mahdollisuus steikata eli lukita HBAR-tokeninsa verkon käyttöön, mikä käytännössä tukee verkon turvallisuutta ja josta palkkioksi saa pientä passiivista tuottoa. (Esimerkiksi joidenkin pörssien ja lompakoiden kautta HBAR-stakingin tuotto on ollut luokkaa muutama prosentti vuodessa.)

Sijoittajan näkökulmasta HBARin tuottopotentiaali kytkeytyy vahvasti siihen, miten Hedera-verkko menestyy ja kehittyy. Seuraavassa on eritelty muutamia tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa HBARin arvoon positiivisesti tai negatiivisesti tulevaisuudessa:

  • Kasvava kysyntä ja käyttöönotto: Mikäli yhä useammat yritykset ja sovellukset alkavat käyttää Hederaa, transaktioiden määrä verkossa kasvaa. Tämä luo kysyntää HBAR-tokenille (koska jokainen tapahtuma kuluttaa vähän HBARia). Esimerkiksi uudet yhteistyöt suuryritysten kanssa tai menestystarinat Hederan päällä rakennetuista sovelluksista voivat lisätä sijoittajien luottamusta siihen, että HBARin kysyntä kasvaa pitkällä tähtäimellä.
  • Hallittu tarjonnan vapauttaminen: HBARin maksimitarjonta on 50 miljardia tokenia, mutta kaikkia tokeneita ei laskettu heti liikkeelle. Hedera on toteuttanut asteittaisen vapautusaikataulun: alkuvuodesta 2020 kierrossa oli alle 4 % kokonaismäärästä, ja vuoden 2025 loppuun mennessäkin arvioidaan alle kolmanneksen tokeneista olevan markkinoilla. Tämä kontrolloitu liikkeellelasku estää äkilliset ylitarjonnan shokit ja antaa markkinoille aikaa sopeutua. Sijoittajalle tämä voi merkitä vakaampaa arvonnousua, jos kysyntä nousee nopeammin kuin tarjonta vapautuu. (On kuitenkin hyvä tiedostaa, että pitkällä aikavälillä uusia tokeneita tulee markkinoille, mikä voi luoda myyntipainetta ellei kysyntä kasva vastaavasti.)
  • Ekosysteemin tuki ja kehitysrahoitus: Hederan takana on HBAR Foundation, joka rahoittaa uusia projekteja ja kehittäjiä verkkoon. Tämä tarkoittaa, että Hederan ekosysteemiin virtaa pääomaa ja resursseja innovaatioiden luomiseksi. Kun uusia palveluita ja sovelluksia syntyy (esim. DeFi-protokollia, NFT-markkinapaikkoja, yrityssovelluksia), ne tuovat lisää käyttöä HBARille. Monipuolinen ja aktiivinen ekosysteemi on yleensä positiivinen ajuri alustan oman tokenin arvolle.
  • Kilpailu muilta alustoilta: Kryptosektori on kilpaillumpi kuin koskaan. Hederaa nopeita ja skaalautuvia alustoja on useita, kuten Solana, Polygon, Avalanche ja eri vaihtoehtoiset DLT-ratkaisut (esim. IOTA DAG-lähestymistapansa kanssa). Sijoittajan on syytä seurata, miten Hedera pärjää tässä kilpailussa: onnistuuko se houkuttelemaan tarpeeksi projekteja ja käyttäjiä verrattuna kilpaileviin verkkoihin? Jos jokin kilpaileva teknologia ohittaa Hederan suorituskyvyssä tai suosiossa, se voi rajoittaa HBARin arvonnousua.
  • Hajautuksen aste ja maine: Vaikka suuryritysten hallintoneuvosto on Hederan vahvuus, kryptosijoittajien keskuudessa projekti ei aina saa samanlaista "desentralisaatio-pisteytystä" kuin täysin yhteisövetoiset hankkeet. Jos markkinoilla syntyy epäluottamusta hallintomallia kohtaan (esimerkiksi pelko, että neuvoston jäsenet voisivat tehdä päätöksiä, jotka eivät ole tavallisten käyttäjien etujen mukaisia), se saattaa heikentää HBARin kysyntää tietyissä sijoittajaryhmissä. Toistaiseksi Hedera on kuitenkin onnistunut välttämään suuremmat kiistat ja on ottanut askeleita kohti avoimempaa hallintoa, tämän jatkuessa luottamuskin säilynee.
  • Markkinatilanne ja volatiliteetti: Kuten kaikki kryptovaluutat, myös HBARin arvoon vaikuttavat koko markkinan sentimentti ja makrotalous. HBAR on historiallisesti kokenut voimakkaita nousuja kryptomarkkinoiden yleisen nousuhuuman aikana (esimerkiksi alkuvuonna 2021 HBARin hinta moninkertaistui ja loppuvuodesta 2024 se nousi voimakkaasti uudelleen, saavuttaen korkeimman tasonsa sitten vuoden 2021 huippujen). Vastaavasti laskumarkkinassa HBARinkin arvo on pudonnut muiden kryptojen mukana. Sijoittajan on siis hyvä varautua volatiliteettiin. Lyhyellä aikavälillä kurssiliikkeet voivat olla rajuja, mutta pitkän aikavälin tuotto-odotus perustuu siihen, uskooko Hedera Hashgraphin yleistyvän merkittäväksi teknologiaksi.

Yhteenvetona HBAR tarjoaa potentiaalia sekä arvonnousuun että passiiviseen tuottoon (stakingin kautta), mutta siihen liittyy samat riskit kuin kryptovaluuttoihin yleensä: markkinoiden arvaamattomuus, kilpailutilanteen muutokset ja teknologian kehityksen epävarmuudet. Kokeneelle kryptosijoittajalle Hedera saattaa edustaa mielenkiintoista hajautusta portfoliolle, se ei ole "vain yksi lohkoketju lisää" vaan erilainen lähestymistapa, joka on jo saanut todellista käyttöä. Aloittelijan taas kannattaa perehtyä huolella Hederan erityispiirteisiin ennen sijoituspäätöstä, jotta ymmärtää mikä tekee siitä ainutlaatuisen ja miten se eroaa tunnetuimmista kryptovaluutoista.

Yhteenveto

Hedera Hashgraph on noussut esiin modernina vaihtoehtona perinteisille lohkoketjuille. Sen ainutlaatuinen hashgraph-teknologia mahdollistaa huippunopeat ja edulliset transaktiot tinkimättä tietoturvasta, mikä avaa ovia uusiin käyttösovelluksiin aina yritysten toimitusketjuista pelimaailmaan. Hederaa kehitetään vahvalla taustatuella: maailman johtavat organisaatiot osallistuvat sen hallintoon ja tuovat mukanaan luotettavuutta ja resursseja.

Vaikka Hedera on vielä nuori projekti (lanseerattu 2019), se on edennyt nopeasti, verkkoa käytetään jo käytännön sovelluksissa ja HBAR-token on vakiintunut merkittäväksi kryptovaluutaksi. Tulevaisuuden näkymät ovat lupaavat, jos Hedera onnistuu kasvattamaan ekosysteemiään ja samalla siirtymään asteittain yhä hajautetumpaan suuntaan. Sijoittajalle HBAR tarjoaa mahdollisuuden olla mukana tässä kehityksessä, mutta kuten aina kryptomaailmassa, on tärkeää ymmärtää sekä teknologian potentiaali että siihen liittyvät riskit.

Mikä on Hedera? Yhteenvetona voidaan todeta, että Hedera on uuden sukupolven hajautettu verkko, joka pyrkii ratkaisemaan lohkoketjujen haasteet ainutlaatuisella tavalla. Se yhdistää huippuluokan tekniset ominaisuudet ja yritysten tuen, mikä tekee siitä sekä aloittelijalle että kokeneelle kryptosijoittajalle kiinnostavan tutustumiskohteen. Hedera sanoo iskulauseessaan "Hello Future" ja monella tapaa projekti heijastaakin sitä, miltä hajautetun teknologian tulevaisuus voi näyttää, jos sen visio toteutuu.

Haluatko ostaa HBAR-tokeneita?

Voit ostaa Hedera (HBAR) -tokeneita näiltä luotettavilta pörsseiltä:

Tilaa ilmainen
uutiskirje

Saat viikottain tärkeimmät kryptouutiset ja markkinakatsaukset suoraan sähköpostiisi

Ilmainen
Ei roskasähköpostia
Peruuta milloin tahansa