Bitcoin on maailman ensimmäinen ja tunnetuin kryptovaluutta. Se on hajautettu digivaluutta, jonka lohkoketjuteknologia mahdollistaa vertaisverkossa toimivan maksujärjestelmän ilman pankkien tai keskuspankkien valvontaa. Bitcoinin perusidean julkisti vuonna 2008 Satoshi Nakamoto -nimimerkillä (todellinen henkilö tai ryhmä tuntematon) white paperissa "Bitcoin: A Peer-to-Peer Electronic Cash System". Ensimmäinen Bitcoin-lohko (Genesis Block) louhittiin 3. tammikuuta 2009, ja tätä pidetään Bitcoinin syntymäpäivänä. Perustamisensa jälkeen Bitcoin on kasvanut globaaliksi ilmiöksi ja maailman suurimmaksi kryptovaluutaksi.

Bitcoinin alkuperä

Jos haluat perehtyä laajemmin kryptomaailmaan, lue kryptosijoittamisen perusteet tai tutustu kattavaan kryptosijoittamisen oppaaseemme.

• Kuka loi Bitcoinin: Bitcoinin loi yleisen käsityksen mukaan Satoshi Nakamoto -nimimerkki. Nakamoton henkilöllisyydestä on esitetty paljon arvailuja, mutta tosiasia on, että todellista tekijää ei tiedetä. Hän louhi varhaisina päivinä itselleen noin miljoona bitcoinia, joita ei ole sen jälkeen liikutettu.
• Tärkeitä päivämääriä: Bitcoinin white paper julkaistiin lokakuussa 2008. Genesis-lohko louhittiin 3.1.2009. Ensimmäinen kaupallinen Bitcoin-maksu tapahtui vuonna 2010, kun kaksi pizzaa ostettiin 10 000 bitcoinilla.
• Varhaiset kehittäjät: Bitcoinin kehityksessä mukana olivat mm. Hal Finney ja Nick Szabo, jotka olivat luoneet kryptografista teknologiaa Bitcoinia edeltäneisiin projekteihin.

Lohkoketju ja Proof of Work

Bitcoinin teknologia perustuu hajautettuun lohkoketjuun. Lohkoketju on julkinen digitaalinen tilikirja, jossa kaikki verkon transaktiot tallennetaan pysyvästi ketjuttuneisiin lohkoihin. Jokainen lohko sisältää joukon tapahtumia, aikaleiman ja kryptografisen viitteen edelliseen lohkoon, joten ketjun tietomuutokset vaativat koko verkon konsensusta. Bitcoinin lohkoketju on täysin hajautettu: tuhannet palvelimet ympäri maailmaa ylläpitävät kopioita ketjusta, mikä tekee verkosta erittäin turvallisen ja vaikeasti hakkeroitavan.

Bitcoinin konsensusalgoritmi on Proof of Work (PoW). Tässä mallissa louhijat kilpailevat ratkomaan vaativia matemaattisia pulmia, jotta voivat lisätä uuden lohkon lohkoketjuun. Pulman ratkaiseminen vaatii huomattavaa laskentatehoa ja sähköenergiaa. Louhija, joka ensin löytää oikean ratkaisun, saa oikeuden lisätä lohkon ketjuun ja palkkion uusina bitcoineina. Proof-of-Work suojaa verkkoa tehokkaasti esimerkiksi kaksinkertaiselta kulutukselta. Bitcoinin louhijoiden verkosto on elintärkeä sen hajautuksen ja turvallisuuden kannalta – ilman louhijoita Bitcoin ei voisi toimia.

Muista kryptovaluutoista kuten Ethereum on siirtynyt toisenlaiseen konsensusalgoritmiin nimeltä Proof of Stake. Lue lisää Ethereumin konsensusmekanismista.

Bitcoin maksuvälineenä ja arvon säilyttäjänä

Bitcoin voi toimia sekä maksuvälineenä että arvon säilyttäjänä. P2P-verkossa tapahtuvien maksujen ansiosta bitcoineja voi lähettää suoraan kenelle tahansa ilman pankkia tai muuta välikättä. Bitcoinin varsinainen siirtomekanismi on lohkoketju, ja nykyään myös salamaverkko (Lightning Network) tarjoaa nopeita, halpoja mikro- ja vähittäismaksuja Bitcoinilla.

Samalla Bitcoinia pidetään digitaalisena kultana eli arvonsäilyttäjänä. Sen tarjonta on protokollassa ennalta määrätty ja rajattu 21 miljoonaan kolikkoon, joten inflaation riski on verrattain pieni. Bitcoin toimii sekä valuuttana että arvon säilyttäjänä, ja sen arvo perustuu pitkälti niukkaan tarjontaan ja kasvuun suuntautuvaan kysyntään. Nämä ominaisuudet tekevät Bitcoinista houkuttelevan vaihtoehdon erityisesti sijoittajille, jotka etsivät suojaa inflaatiolta ja lisäävät hajautusta perinteisten omaisuuslajien rinnalle.

Jos haluat tietää miten ostaa Bitcoinia, lue yksityiskohtainen oppaammme. Bitcoin-ostoksia varten on tärkeää valita oikeanlainen kryptolompakko.

Louhinta ja rajallinen tarjonta

Bitcoinin louhinta on prosessi, jolla verkko ylläpitää itseään ja liikkeellelasku tapahtuu. Louhija lisää uusia lohkoja lohkoketjuun ratkomalla matemaattisia ongelmia (Proof of Work). Uuden lohkon vahvistaja saa lohkopalkkion, eli hänelle luodaan uusia bitcoineja palkkioksi työstä. Louhinta estää myös Bitcoinin kaksinkertaisen kulutuksen hajautetussa verkossa.

Bitcoinin tarjonta on ennalta määrätty ja rajallinen: protokollassa on maksimissaan 21 miljoonaa bitcoinia. Louhinnan lomassa syntyvä lohkopalkkio puolittuu noin neljän vuoden välein. Tämä puoliintumisprosessi (halving) hidastaa uusien bitcoinien liikkeelle laskua ja varmistaa, että 21 miljoonan raja saavutetaan vasta arviolta 2140-luvulla.

Hajautus ja inflaatiosuoja

Bitcoinia pidetään tärkeänä sekä hajautetun rakenteensa että inflaatiosuojansa vuoksi. Hajautus tarkoittaa, että Bitcoinin verkkoa ei valvo mikään keskusviranomainen. Ketjun hallinta on jakaantunut tuhansille eri toimijoille, ja avoimen lohkoketjun ansiosta kuka tahansa voi perustaa oman solmun osaksi verkkoa. Yksikään taho ei pysty muuttamaan Bitcoinin sääntöjä yksin, ja verkon toimivuus kestää paremmin erilaisia häiriöitä tai kyberuhkia.

Inflaatiosuoja: Bitcoinin tarjonta on ennalta määrätty ja rajallinen, joten valuutan arvo ei alistu hallitusten valuutan painamisen riskeille. Bitcoinia kutsutaan digitaaliseksi kullaksi ja yleisesti vahvaksi inflaatiosuojaksi juuri rajallisen tarjonnan vuoksi. Toisin kuin fiat-valuutoissa, Bitcoineja ei voida luoda lisää vapaasti, mikä auttaa säilyttämään niiden ostovoimaa ajan kuluessa.

Vakaampaa arvon säilymistä hakeville sijoittajille on tarjolla myös vakaavaluuttoja (stablecoin), jotka ovat sidottuja perinteisiin valuuttoihin.

Bitcoin sijoittajille ja taloudelle

Bitcoin on noussut merkittäväksi ilmiöksi myös sijoitusnäkökulmasta ja sillä on vaikutuksia laajemmin talouteen. Sijoittajille Bitcoin tarjosi pitkään huimia tuottoja, mutta se on myös erittäin volatiili omaisuus. Bitcoin toimii sekä arvon säilyttäjänä että vaihdon välineenä, ja sen pääarvo perustuu rajoitettuun tarjontaan ja kasvavaan kysyntään. Moni sijoittaja näkee Bitcoinissa modernin taantumasuojan tai vaihtoehdon kullan ohella.

Institutionaalinen hyväksyntä on myös lisääntynyt. Yhdysvalloissa on lanseerattu pörssinoteerattuja Bitcoin-rahastoja (spot-ETF:t), ja perinteiset rahoitusjätit ovat avanneet Bitcoin-tuotteita asiakkailleen. Tämä merkitsee Bitcoinin siirtymistä vähitellen laajaan valtavirtaan. Bitcoinin nousu on herättänyt talouspoliitikot pohtimaan digivaluuttojen roolia; esimerkiksi El Salvador hyväksyi Bitcoinin lailliseksi maksuvälineeksi ensimmäisenä maana maailmassa.

Sijoitusriskit ja -mahdollisuudet

Bitcoinin kurssi voi nousta tai laskea jopa kymmenillä prosenteilla päivässä. Se tarjoaa korkean tuottopotentiaalin, mutta myös merkittävän riskin. Sijoittajat käyttävät usein Bitcoinia salkkunsa hajauttamiseen ja turvaksi inflaatiota vastaan.

Instituutiot ja rahoitusmarkkinat

Ammattimaiset sijoittajat ja yritykset ovat lisänneet Bitcoin-sijoituksia. Esimerkiksi Teslan ja MicroStrategyn kaltaiset yritykset sekä sijoitusrahastot omistavat bitcoinia.

Globaalit vaikutukset

Bitcoin haastaa perinteisiä rahajärjestelmiä ja on saanut hallituksia pohtimaan omia digitaalisia valuuttaratkaisujaan.

Bitcoinin asema modernissa taloudessa jatkaa kehittymistään, ja se on yksi mielenkiintoisimmista ilmiöistä rahoitusmaailmassa tänä päivänä. Sijoittamisen psykologiasta voit lukea lisää erillisestä oppaastamme.

Muista myös tutustua kryptoverotuksen perusteisiin ennen sijoituspäätöksiä.